Sivut

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

painajainen mökillä

Perjantaina suuntasimme porukoitteni ja Deenan, Bissen, Juuson ja Blinin kanssa mökille. Viikonlopusta piti tulla oikein mukava, kun oli hyvää säätäkin luvattu. Pupuilla oli iso ulkoaitaus missä olisivat saaneet heitellä iloloikkia ja syödä syksyn viimeisiä tuoreita. Kamerankin olin ladannut ja ottanut mukaan, että saisin kaikista uusia kivoja kuvia. Vaan kohtalo päättikin toisin ja unelma viikonloppu muuttui painajaiseksi. Osalle kerroinkin jo mitä on sattunut, mutta ajattelin siitä täällä vielä kirjoittaa...

Tosiaan perjantai illasta saavuimme mökille ja menin heti laittamaan pupuille ulkohäkkiä valmiiksi. Kun sain purut, vedet ja heinät laitettua pääsivät puput häkkiin. Yläkerrassa olivat Blini ja Juuso ja alakerrassa olivat Bisse ja Deena. Siinä niille vielä annoin pelletit ja vähän aikaa niille lässyttelin ja sanoin hyvät yöt. Viimeistä kertaa...

Äiti tuli herättämään minut seuraavana aamuna ja kertoi mitä oli tapahtunut. Joku eläin oli käynyt yöllä riehumassa pupujen luona ja oli päässyt murtautumaan häkkiin sisälle. Juuso ja Blini olivat ilmeisesti kuolleet sydänkohtaukseen tai taittaneet niskansa siinä mellakassa. Bisseen ja Deenaan otus olikin sitten käynyt käsiksi, eikä näky mikään kaunis ollut...
Tähän mennessä puput ovat aina saaneet olla rauhassa mökillä yötkin, mutta nyt kävikin näin.. Ainakin opin, että ei kannata jättää pupuja yöksi valvomatta. Tästä lähtien jos pupun/pupujen kanssa aion mökkeillä niin ulkoilevat vain päiväs aikaan niin, että joku on aina pihassa.
Isäpuoleni oli seuraavaksi yöksi asettanut jotkut loukut häkin luokse. Kuitenkin tällä kertaa jäi mysteeriksi, että mikä elukka siellä on käynyt riehumassa. Joku siellä oli kuitenkin toisenakin yönä käynyt, kun loukut olivat liikkuneet.

Äiti halusi haudata Juuson Matamin viereen, kun ne olivat niin hyviä kavereita. Blini pääsi Juuson kanssa samaan hautaan. Myös Bisse ja Deena saivat yhteisen haudan. Siellä kaikki rakkaat nukkuvat ikiunta, eikä kenenkään tarvitse olla yksin ♥
Samalla sain kuopata kaikki tulevaisuuden suunnitelmat pupujen suhteen.. Blini oli tarkoitus astuttaa tulevalla viikolla, Deenalle piti myös tulla muksut jossakin vaiheessa ja kaikki tulevat näyttelytkin nyt peruuntui...
Vielä en osaa sanoa, että tuleeko vielä pupuja hankittua ja kuinka monta. Yhdestä pupusta olen kysellyt, mutta täytyy nyt katsoa miten teen. Yritän nyt vain elää päivän kerrallaan pikkuhiljaa yrittää suunnitella tulevaa, etten murheen murtamana tee mitään hetken mielijohteesta.

Rest in Peace
Tringa's Xavier "Juuso"  19.7.2010-20.9.2014
Insomniac's I'm Whats Left "Bisse" 26.6.2013-20.9.2014
Lavella's De Veen Boer "Deena" 21.4.2013-20.9.2014
Repunpään Hieno "Blini" 18.9.2013-20.9.2014


Niin väärin, että näin monen terveen ja nuoren pupun elämät päättyivät tähän. Niin yllättäen ja arvaamattomasti... Itsekkään en voi vielä käsittää tapahtunutta, enkä voi uskoa, että rakkaat on nyt pilvien päällä, paremmassa paikassa.
Bisse ja Blini olivat vasta täyttäneet vuoden, eikä Deenakaannollut kuin 1,5v. Juusollakin olisi varmasti iästään huolimatta ollut vielä paljon aikaa jäljellä.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Onnea Blini 1v!

Hui kauhistus, kun aika menee nopsaa. Blini tyttönen täytti eilen jo vuoden!
Vastahan tuo oli pienen pieni valkoinen pallero ja nyt jo kaunis iso tyttönen :3 





tiistai 16. syyskuuta 2014

mistä kaikki alkoi?

Jotakin olen ehkä jo täällä kirjoitellut siitä, kuinka hurahdin pupuihin. Ajattelin nyt kuitenkin, että kirjoitan siitä ihan oman postauksen, kun sitä tuolla ehdoteltiin. 

Pienempänä en oikeastaan pahemmin pupuista välittänyt, enkä kuvitellut koskaan omistavani sellaista. Vaan toisin kävi.... Ehkä ajattelin, että ne olisivat vain tylsiä häkkieläimiä, joiden kanssa ei voi harrastaa mitään. Tuli sitä kuitenkin ihasteltua ja palloteltua kummini kaneja, sekä yhdellä kaverillanikin oli pupu. Noista mitkään vaan ei ollut semmoisia sylissä viihtyjiä ja useasti sain hammasta ja kynnen jälkiä kädet täyteen. Siinä on ehkä osa syy miksi puput ei kiinostanut erityisemmin, vaikka ne olivatkin suloisia ja mielenkiintoisia otuksia. 


Lemmikkimessuilla ja Expossa kuitenkin tuli näyttelypupuja ja estepupuja ihasteltua ja siinä taisinkin sitten vahingossa sydämeni niille menettää :'D
Tuohon aikaan minulla oli hamstereita ja perheen yhteiset kissat. Kuitenkin halusin omaksi lemmikiksi jonkun hamsteria isomman elukan jonka kanssa voisin mahdollisesti jotakin harrastaa ja puuhastella. Ainahan olen koiran halunnut, mutta äiti ei siihen ole koskaan suostunut. Siinä sitten hieman pupuista opiskeltuani, kyseltyäni ja lueskeltuani aloin katselemaan sopivia rotuja ja kasvattajia. Kauheasti oli erinäköisiä ja erikokoisia otuksia joista valita. Kääpiöjänis kuitenkin oli saatava!
Petsiessä taisin  myynti-ilmoja selailla ja sieltä sitten löysin Juuson. Amandan kanssa viestiteltyäni päätettiin, että Juuso muutta meille ja sovittiin hakupäivä.
Muistan vieläkin kun sain tuon kirpun käsiini ja olin heti täysin myyty. 


Ensimmäisiin näyttelyihin päästiin jo aika pian Juuson saapumisen jälkeen. Tuolloin en mitään ymmärtänyt, mutta pakkohan sinne oli sitten aina vaan uudestaan päästä. Jo toisissa näyttelyissä Juuso sai KuMan jostakin ja siitä se innostus vaan sitten nousi entistä enemmän. Myös uusia kavereita on tuon harrastuksen myötä tullut lisää.
Myös esteitä lähdettiin kokeilemaan. Alkuun hypittiin ihan vain kotona omaksi iloksi, mutta täytyihän se lähteä myös kisoihin kokeilemaan. Ensimmäisissä, vaikkakin epävirallisissa kisoissa Juuso voitti kv suoran. Pakkohan se oli sitten virallisiin lähteä klassauksia keräilemään. Vaikkei kummemmin pärjäilty niin olihan tuo mukava harrastus ja sitäkin kautta on tullut uusia tuttavuuksia. Muutaman kunniamaininnan ja sijoituksen Juuso on saanut, mutta lopetettiin sitten kun Juusolla tapahtui onnettomuus jalkansa kanssa. 
Juuson jälkeen meillä esteuraa jatkoi esteristeytys Reina, mutta vain muutamat kisat ehdittiin käydä, kun pikkuisen tytön voimat vei suolitukos. Tuon jälkeen lopahti myös itseltä kiinostus, eikä ole kisoissa pahemmin tullut käytyä. Deenaa olen esteille yrittänyt opettaa, mutta kun ei meillä kotona ole oikeita esteitä niin ei olla oikein mihinkään suuntaan edistytty tuon kanssa. 

Jo kivat neljä vuotta on pupujen kanssa tullut tehtyä, harrastettua ja koettua kaiken laista niin mukavaa, kuin ikävääkin. Edelleen käydään PET-luokissa satunnaisesti ja toivottavasti joskus tulevaisuudessa eksytään myös vielä esteille! On nuo vaan mahtavia otuksia <3

maanantai 15. syyskuuta 2014

kuulumisia

Hupsista! Postailu on nyt taas jäänyt hieman vähemmälle. Ei ole ollut oikein mitään kirjoitettavaa ja kiirettäkin on pitänyt. Pian on koulussa jaksokin vaihtumassa ja pari koetta tulossa, joten on täytynyt hieman yrittää lukea ja keskittyä koulun käyntiin. Toivepostauksiakin piti yrittää kirjoittaa, mutta se jäi ihan kokonaan. Täytyisi varmaan tällä viikolla yrittää jotakin kirjoittaa jos vaikka loppu viikosta sen verran aikaa löytyisi ja saisi otettua itseäni niskasta kiinni.
Viime torstaina lähdettiin taas jälleen porukoiden kanssa ajelemaan Liperiä kohti. Tällä kertaa lapsuuden kaverin hautajaisten merkeissä. Ei kuitenkaan siitä sen enempää. Puput olivat isoveljeni hoidolla ja kivasti olivat pärjänneet, vaikka olikin unohtanut laittaa Blinille tipat ja voiteet silmään. Noh, ei tuolle mitään voi ja onneksi on kuitenkin parantunut hyvin. Silmä ei vuoda enää lainkaan ja pienen pieni jälki enää näkyy silmässä. Toivottavasti se nyt tuosta katoaisi, ettei tarvitsisi enää eläinlääkärillä käydä.


Kaikilla pupuilla on edelleen kamala karvanvaihto menossa ja koko aika saa olla imuroimassa pupujen karvoja joka paikasta. Saisi kyllä pian jo loppua tuo karvojen pudottelu, että saisivat turkkinsa vaidettua ennen tulevia näyttelyitä. Näillä näkymin ollaan menossa PiNan syysnäyttelyyn ja Lemmikkimessuille petteilemään. Vielä en tiedä, että minkälaisella kokoonpanolla ollaan tulossa, mutta sen näkee sitten lähempänä!




keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Blini sairastaa...

Viime postauksessa pyysin hieman ideoita postailuun ja pari hyvää ideaa sieltä tulikin. Täytyy yrittää saada jotakin kirjoiteltua, kunhan joku päivä ehtisi. Nyt on ollut hieman kiireitä, kun on täytynyt työssäoppipaikkaa hakea, pupuja jaksaa hoitaa ja koulua käydä.

Mutta nyt asiaan! Lauantaina sain äitiltä viestiä, että Blinin toinen silmä rähmii, vuotaa ja on ihan ummessa. Ajattelin, että on vain joku roska, kun sillä on aiemminkin silmä vuotanut ja ollaan selvitty ihan vain putsaamalla silmää. Käskin siis ihan vain seurailla ja putsata keitetyllä vedellä.
Silmä ei kuitenkaan mennyt parempaan suuntaan ja eilen soittelin aikaa Arkkiin ja tälle aamulle saatiin aika kello 9.30.
Aamulla herättyä siis pupu kainaloon ja busseilla seikkailemaan. Aiemmin en ole julkisilla tuolla käynyt, joten pelkäsin koko aika, että eksyn ja myöhästyn, mutta hyvin kuitenkin löydettiin perille saakka ja vielä aikataulun mukaisesti!
Eläinlääkäri tutki silmää ja sanoi, että on todella pahan ja kipeän näköinen. Hieman tutkittuaan huomasi, että sarveiskalvossa on jokin vaurio. Ilmeisesti siis heinä tai muu vastaava on siihen osunut. Siellä sai vielä tipat silmään, sekä piikillä kipulääkettä.
Kotiin saatiin tuliaiseksi suun kautta annettavaa kipulääkettä, silmätippoja ja voidetta silmään. Muutaman päivän sisään täytyisi näkyä paranemisen merkkejä, joten nyt vain toivotaan parasta!